Aika, tila ja liike kestävässä kehityksessä (V 2.1)   (Julkaistu: 04.05.2020)

Lähtökohdat kehityksen hallinnalle

(I) Raamattu alkaa kuvauksella – ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet ja Jumalan henki liikkui vetten yllä”.  Kaksi ensimmäistä jaetta, kuten monet muutkin jakeet, ovat merkittäviä ohjeita ja tulkintoja elämästä, maailmanmenosta sekä oikeasta ja väärästä, menneisyyden ja tämän päivän ihmiselle.

Raamatun kolme viimeistä jaetta kertoo Eliasta, Herran edelläkävijästä – ”Pitäkää mielessänne palvelijani Mooseksen laki, jonka annoin hänelle Horebilla: käskyt ja säädökset, jotka annoin koko Israelille. /Kuulkaa! Ennen kuin tulee Herran päivä, suuri ja pelottava, minä lähetän teille profeetta Eliaan. / Hän kääntää isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet isien puoleen. Silloin en tuomitse maata perikatoon, kun tulen”.  

(II) Nykyisen elämänmenon kehitykseen vaikuttava asiakirja on myös Yhdysvaltain 17 syyskuuta 1787 hyväksytty perustuslaki, joka oli lajissaan ensimmäinen merkittävän suvereenin valtion päätös. Sen uutena lähestymistapana oli vallan kolmijako. Yhdysvaltain perustuslaki yksilöi kolmen valtiomahdin välille ns. valvonnan ja tasapainon periaatteen, jonka mukaan valtionhallinnon haarat valvovat ja tasapainottavat toistensa toimia:

1. Presidentti johtaa hallitusta, mutta on sidottu noudattamaan  lakeja.
2. Kongressi säätää lait, mutta vain presidentin suostumuksella.
3. Presidentti valitsee tuomarit, mutta vain senaatin hyväksynnällä. Tuomareilla on tuomivalta, presidentillä taas on armahdusoikeus.

Myöhemmin eri instituutioiden työnjako täydentyi periaatteella, että korkein oikeus valvoo lainsäädäntötyötä päättämällä lakien perustuslainmukaisuudesta.

Perustuslaki kirjoitettiin avoimeksi dokumentiksi, mikä salli lisäysten tekeminen. Ensimmäiset kymmenen lisäystä (Bill of Rights) 1789 ovat luettelo kansalaisoikeuksista. Vaikka perustuslaki sisälsi rajoituksia demokratialle, siinä oli vahva demokraattinen puoli, jota amerikkalainen John Adams piti olennaisena kaikille vapaille hallitusjärjestelmille. Asiakirja on tarkoituksella laadittu niin yleisluontoisin sanakääntein, että keskushallitus saattoi ottaa osavaltioiden omanaan pitämät oikeudet omakseen silloin kun kriisi tai historiallinen muutos niin vaati. 

(III) Tämän päivän globaalisessa ajattelussa tulevaisuuden suunnittelu ja kehityksen hallinta perustuu YK:n yleiskokouksen 25.syyskuuta 2015 hyväksyttyyn päätösasiakirjan, jossa hyväksytään vuoden 2015 jälkeisen kehitysohjelman täytäntöönpano. Hyväksytty toimintaohjelma on toimintasuunnitelma ihmisten, maapallon ja hyvinvoinnin hyväksi, joka koostuu 17 tavoitteesta ja 169 alatavoitteesta.

Tavoitteet ovat yhtenäinen, jakamaton kokonaisuus, jossa tasapainottuvat kestävän kehityksen kolme osa-aluetta: talous, hyvinvointi ja ympäristö.  Tavoitteet ja alatavoitteet kannustavat seuraavien 15 vuoden aikana toimintaan ihmiskunnan ja maapallon kannalta ratkaisevan tärkeillä osa-alueilla.  

Nämä kolme nykyihmisten elämään vaikuttavaa regulaatiomallia maapallon globaalisessa sääntelyalustassa, mukaan lukien niiden lukuisat johdannaiset eri tasoilla ovat asioita, jotka vaikuttavat myös kestävän kehityksen sääntelymekanismeihin ja sisältöihin sekä lähtökohtatilanteen että tulosten yhteydessä.

Nykyinen kestävän kehityksen sääntely eroaa kahdesta aikaisemmasta esimerkistä, koska ohjattavien prosessien sääntely kehittyy samanaikaisesti ongelmien hahmottamisen ja ihmisen hahmottamiskyvyn kehittymisen kanssa. Näillä kahdella esimerkillä ja koko historiallisella perspektiivillä suuri vaikutus kestävässä kehityksessä tehtäviin valintoihin, jolloin ne heijastavat ohjelmaan osallistuvien toimijoiden ja muiden intresanttien arvoja ja käsityksiä tulevaisuudesta ja menneisyydestä.  

Kestävän kehityksen oppirakennelma muotoutui maailman ensimmäisen sosialistisen valtion hajoamisen jälkimainingeissa. Neuvostovaltion johto länsimaisten kollegojensa ja valtioiden johdon kanssa yhdessä yliopistomaailman kanssa (e.g. ”Harvardin pojat” ja erilaiset ”Think Thank” laitokset päätyivät yhdessä tuotantovälineiden ja yritystoiminnan privatisointiin keinona oikeudenmukaisuuden ja ”lain ja järjestyksen” toteuttamiseen entisen Neuvostoliiton siirtymäajan talouksien muutosohjelmissa muun yhteiskunnallisen kehityksen kustannuksella.

Mitään yhteiskunnallista analyysiä ei koskaan tehty sosialistisen valtiollisen järjestelmän rakenteesta ja toimivuudesta. Kumpikaan siirtymätalouden osapuoli ei lähtenyt viemään eteenpäin vaihtoehtoisia muutoksen hallinta malleja, kuten konsessiopolitiikka, jota oli sovellettu sosialistisen talouden alkuvaiheessa NEP-kaudella. 

Tilanneanalyysissä painoivat enemmänkin poliittiset syyt enemmän kuin sosio-ekonomiset realiteetit muutoksen hallinnassa.  Ennen Neuvostoliiton hajoamista maassa olleet kansainväliset yritykset eivät ole osallistuneet aktiivisesti hallitustenväliseen transitio-ohjelmaan, vaan ajoivat alas maassa olevia liiketoimintoja ja edustustojaan ”wait-and-see” moodissa.  Venäjän oman politiikan seurauksena 1980-luvun lopun tapaisia ulkomaisia investointeja ei ole tapahtunut.  Aika on pysähtynyt Venäjällä ja useissa IVY-maissa.   

Nykyinen aikakäsitys maailmassa

Ajalla on kaksi todellisuutta: yksilöllinen aikaperspektiivi ja yhteisöllinen aikakäsitys.  Näiden kahden aikakäsityksen tulee olla yhteensopivia- ja yhteismitallisia, jotta niitä voidaan suhteuttaa toisiinsa. Aika voidaan mieltää lineaarisena ilmiönä, jolloin asioiden ennustaminen on mahdollista.

Yksilöllinen aikakäsitys muodostuu ihmisen elämän aikasykleistä, joilla aika eri kulttuureissa jaetaan pienempiin kokonaisuuksiin lapsuus, nuoruus, keski-ikä ja vanhuus.  Yhteiskunnan suunnittelussa on erilaisia aikajaksoja. Esimerkiksi koulutuksen/opetuksen suunnittelussa, yksilöllinen ja yhteisöllinen aikaulottuvuus ovat yksi ja sama asia. 

Yhteisöllinen aikakäsitys on sisällöltään huomattavasti laajempi kuin yksilöllinen aikakäsitys. Yhteisöllinen aikakäsitys kehittyi siinä kehitysvaiheessa, jolloin ihmisyhteisöt olivat paljon riippuvaisempia ekologisten periaatteiden toteutumisesta. Syklinen aikakäsitys muodostui luonnon omien kehitysilmiöiden toteutumisen mukaan, jotka vaihtelivat suuresti eri puolilla
maapalloa. 

Aristoteleen esittämän lineaarisen aikakäsitysperiaatteen mukaan, syklinen elementti liittyi siihen eri kulttuurien olosuhteissa vuodenaikojen ja kuukausien nimien avulla eri lämpötila- ja suuren vedenkierron eri vaiheissa.  On mielenkiintoista todeta Raamatun mainitsevan   veden olemassaolon kahdessa prioriteettijakeessa.  Ekologinen ajattelu on tuomassa syklisen ajattelun ympäristön hallintaan, kunhan ympäristö ja sen lainalaisuudet opitaan tuntemaan paremmin.

Tilan ymmärtämisestä maailmassa

Ympäristöasioissa tilan merkitys on ollut nykyisen ajattelun yksi keskeisimmistä asioista. Rooman klubi esitti ensimmäisenä kasvun rajat väitteensä, jolle on syntynyt yhä kasvava joukko seuraajia ja kansalaisjärjestöjen ja valtioiden välisiä toiminta- ja kehittämisohjelmia. 

Aikaisemmin luonnontieteet ja korkeamman asteen oppilaitokset ja niiden tutkijat olivat renessanssin ajatuksellisen vapautumisen jälkeen alkaneet puhua reviiriajattelusta. Jokaisella elävällä olennolla on oma tilansa luonnonjärjestyksessä, jota se oikeutettu puolustamaan.

Vasta Rooman klubin ja ekologisen ajattelun leviämisen yhteydessä tämä periaate on kyseenalaistettu maailmassa.  Sen on katsottu johtavan maapallon elinolosuhteet perikatoon, ellei sitä luonnon oman ”oikeus ja kohtuus” periaatteen mukaan voida säädellä.

Tietoisuuden kasvu ja Galileo Galilein lentävä lause ”Se pyörii sittenkin” on muuttanut ihmisten käsityksen omasta paikasta kaikkeuden keskellä.  Aistihavainnot ja päättely ovat niitä keinoja, joita ihmisellä on käytettävissään ympäröivän maailman suhteen sekä makro- että mikrotasolla.   

Poikkeava Agenda 2030 ohjelman arviointi

Vuonna 2015 julkistetun ohjelman valmistelussa on tehty paljon työtä, jo MDG-ohjelman aikana ja kaksi vuotta ennen Agenda 2030 for SDGs -ohjelman liikkeellelähtöä sen valmistelu-työryhmässä. Lopputuloksena syntyi kehitysyhteistyön historian laajin yksittäinen ohjelmakokonaisuus.  

Suomalainen konsulttitoimisto Asumer Oy on ollut asiantuntijana 1990-luvun loppupuolta lähtien kehittämässä Aid Coordination/Effectiveness menetelmiä useissa donorien välisissä kehittämishankkeissa ennen Agenda 2030 ohjelman suunnittelua ja julkistamista vuonna 2015.  Asumer Oy:n toiminta liittyy klassiseen systeemianalyysin käyttämiin menetelmiin ja standardeihin. 

Tässä sivustossa on vuodesta 2015 lähtien on julkaistu suuri määrä tekstejä ja arvioita SDG-kehittämiskonseptinkonseptin ja Agenda 2030 ohjelman toimivuudesta.  Asumer Oy:n metodologiakritiikki on kohdistunut käytössä olevan PCM/LFA alustan soveltuvuudesta näinkin laajan ohjelman hallintaan, jossa digitalisointi on myös voimakkaasti mukana asioiden toteutuksessa.

Systeemiajattelu Agenda 2030 ohjelman alustana

Systeemiajattelu tarjoaa vaihtoehtoisen täytäntöönpanomallin kestävän kehityksen Agenda 2030 ohjelmalle, jolloin olemassa olevat kehittämistoimenpiteet ovat käytettävissä:

1. Jo olemassa olevat SDG-materiaalia (LFM) voidaan soveltuvin osin hyödyntää uudenlaisessa ohjelman täytäntöönpanossa. Logical Framework materiaalit muunnetaan liiketoimintaprosessien kuvauksiksi, työnkuluiksi, omien tietorakenteiden ja keskinäisen tiedonvaihdon yksilöimiseksi toiminnallisissa analyyseissä/Functional Review (FR) kuvauksissa 17 tavoitteesta muodostetun ja neljän klusterin puitteissa toteutetun sateenvarjon alla.

2. Tarkennetaan klusterien ohjauksellinen perusta (kansainväliset sopimukset, lait ja asetukset sekä muut sääntelyyn vaikuttavat sidonnaisuudet) suorittamalla ja täydentämällä olemassa olevia sääntelymekanismien kuvauksia ja luodaan uusi ohjausmekanismi.

Tämän lisäksi systeemiajattelun tarjoaman alustan puitteissa tehdään seuraavat alla luetellut toimenpiteet ohjelman täytäntöönpanon eheyden, yksittäisten tietojen laadun ja sisäisen yhtenäisyyden sekä ulkoisen yhteensopivuuden varmistamiseksi:

3. Analysoidaan todellisuutta paremmin mittaava lähtökohtatilanne koko ohjelman/sen uudella tavalla ryhmiteltyjen klusteritavoitteiden sisältöjen Oktaalimatriisiin perustuva kuvaus SDG-tavoitteiden aloitustilanteesta ohjelman eri tasoilla.

4. Analysoidaan ja tarkennetaan 17 SDG-tavoitteiden täytäntöönpanoprioriteetit Oktaalimatriisin ja klusteroinnin tulosten perusteella synergisetujen yksilöimiseksi.

5. Muotoillaan hankkeen eri tasoista synergiaellipsi, jossa on vertikaalinen ulottuvuus ja indikaattorit neljän klusterin toiminnoissa ja horisontaalinen ulottuvuus eri toteutusvaihtoehtojen punnitsemiseksi ja valinnan tekemiseksi SDG-tavoitteiden ja niiden täytäntöönpanon laajuuden osalta.

6. Valmistellaan valittuun täytäntöönpano-ohjelmaan liittyvät systeemikuvaukset ja muut dokumentit kuvausstandardien mukaisesti. Kuvausmateriaali hyväksytään ja siirretään mitattavien SDG-tavoitteiden luomiseksi teknisen suunnittelun vaiheeseen, jossa vaihtoehtoisia toteutustapoja voi olla useampiakin, joista valitaan toimivin vaihtoehto prioriteettien ja kilpailukriteerien mukaisesti neljän toiminnallisen kokonaisuuden puitteissa.

a) ICT-alustan ja tiedonhallintavaatimusten standardien valinta,
b) Tarvittavan osaamisen ja synergia-asioiden realisointi,
c) Toiminnan rahoitus ja historiallisten tasausmenettelyn luonti,
d) Aktivoimalla sisäinen ja ulkoisen tiedotus osaksi SDG-ohjelmaa.

7. Maapallo pyörii, ei ole pyöreä, vaan häiriöille altis ellipsi.

8. Muutoksien hallinta on tehtävä mitattavassa todellisuudessa.
 

SDGs -metodologia ja sen IPR-oikeudet  

Ylläkuvatuista asioista Asumer Oy on vuosien varrella julkaissut lukuisasti materiaalia. Kyseistä materiaalia ei voi tekijänoikeusmielessä rinnastaa kansainvälisten järjestöjen ja yksittäisten valtioiden ”Public Domain” -materiaaleihin.  Sama koskee Asumer Oy:n ja 1980-/1990-luvun alussa omissa nimissään ja yhteistyökumppaniensa kanssa julkaisemaa entisen Neuvostoliiton rakennetta, suunnitelmatalouden toimintaa ja tietotekniikan osaamista koskevaa englanninkielistä materiaalia.  Allekirjoittaneen systeemianalyysin perustuva tiedontarpeiden määrittelyalgoritmi henkilöstöhallinnon MIS-järjestelmässä on tieteellinen suomenkielinen julkaisu, joka on hyväksytty Helsingin yliopistossa 1974.  

Asumer Oy käsittelee keräämiänsä ja sille luovutettuja kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen ja yksittäisten valtioiden materiaaleja Public Domain -aineistoina, ellei niissä ole toisin määritetty salaus- ja luottamuksellisuussäännösten perusteella. Asumer Oy:n kotisivulla on vuodesta 2014 lähtien julkaistu runsaasti itä-länsi kauppaan ja teknisen avun ohjelmiin liittyvää eksklusiivista menetelmäaineistoa, mutta ei itse menetelmäkuvauksia.  Osa menetelmistä on kehitetty EU-/WB-/UN-rahoitteisissa projekteissa/EU-työsuhteessa, jolloin IPR-oikeuksien omistaja on IFI-instituutio. Asumer Oy:n arkistomateriaaleista (I,7 TB on-line ja 40 hyllymetriä paperiarkistoja), voivat lähettää kiinnostuksen ilmauksensa alla olevaan osoitteeseen.

Pääsy Asumer Oy:n itä-länsi kaupan ja kehitystyön metodologia-arkistoihin ja lisämateriaaliin liittyy LoI-kirjeeseen.   Vaihtoehtoiset kestävän kehityksen materiaalit ovat Asumer Oy:n immateriaalista omaisuutta. Vain Letter of Interest (LoI) kirjeen esittäneille voidaan antaa oikeus lisämateriaalin saamiseen ja käyttämiseen erikseen sovittavan General License -menettelyn perusteella. Mahdollisessa julkaisutoiminnassa/ tuotekehityksessä osapuolten välille tehdään molempia osapuolia sitova ”IPR Protection/ Non-Circumvention” -sopimus, jonka sisältö ja validointi sovitaan   osapuolten kesken. 
   

P.S. Yllä olevan esityksen keskinäisiä suhteita kuvaavaa systeemikaaviota ei ole enää sisällytetty tähän public domain -tekstiin.  


© Asumer Oy/Heikki K. Auvinen, 2020 – Kaikki oikeudet pidätetään.  

 


« Takaisin
 
Ajankohtaisten asioiden arviointia
29.06.2020 Venäjä ja venäläisyyden meemit Lisää >>
09.06.2020 Menetetyt yhteisöt, valtiot ja kulttuurit Lisää >>
17.05.2020 Punaisella torilla voitonpäivän juhlan jälkeen Lisää >>
04.05.2020 Aika, tila ja liike kestävässä kehityksessä (V 2.1) Lisää >>
01.03.2020 Tieto venäläisessä yhteiskunnassa Lisää >>

Arkisto >>

Asumer Oy, Espoo, Finland   Sähköposti: info@asumer.fi   Puhelin + 358 400 638 660

 

 

©2020 Heikki K. Auvinen - Development Consultant - Asumer Oy