Muistio muutoksesta kestävässä kehityksessä   (Julkaistu: 14.07.2019)

Aihe: SDG-ohjelman eheys, yhteensopivuus ja laatukontrolli

1. Tausta

Tämä asiantuntijamielipiteenä kirjoitettu muistio koskee SDG-ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen liittyviin tiedonhallintakysymyksiin perinteisen tietojenkäsittelyn soveltamisen näkökulmasta ohjelman toteutuksessa.

2. Ongelman yksilöinti

Maailman kehitysyhteisön kolmas globaalinen ohjelma ”Agenda 2030 for SDGs” on rakennettu kahden aikaisemman ”Agenda 21” ja ”MDG” luomalle perustalle.  Muutokset vuoden 1992  jälkeen ovat tapahtuneet nopeammin kuin kestävän kehityksen alkuaikoina osattiin odottaa. Erityisesti ympäristössä ja tietotekniikassa.  Vuoden 2030 ohjelma ei ole kyennyt seuraamaan näitä muutoksia.  

2.1 Ad-hoc arviointi asiasta

Vuoden 2030 ohjelma on suunniteltu ja toteutetaan pääasiallisesti yhteistyönä, jossa toimijoina ovat valtiot ja niiden väliset instituutiot ja organisaatiot. Muunlaiset organisaatiot eivät ole mukana monipuolistamassa toiminnan sisältöä.  SDG asiat kaipaavat riippumatonta arviota  ja toiminnan sisällön muotoilua tämän muutoksenhallintomekanismin pitämiseksi eheänä ja tekevän oikeita asioita.  

2.2 Oktaalimatriisin muotoilu

SDG-ohjelma 2030 on rakennettu edellisten ohjelmien toimintamallien mukaan, ilman metodologista uudelleenarviointia. Nykyisestä 2030-ohjelman tilanneanalyysi on riittämätön.  Globaaliset tavoitteet voidaan yksilöidä ja muotoilla vain globaalisen ja verifioitavan tilanneanalyysin avulla.  Oktaalimatriisiin perustuva metodologia voisi olla tällainen tekniikka ja mekanismi muutoksen jatkuvalle seurannalle.

2.3 SDG-tavoitteiden klusterointi

Herää kysymys, onko ohjelma 17 tavoitteineen ja 169 osatavoitteineen liian hallita suunnittelun, toteutuksen ja seurannan kannalta ilman asianmukaisia apuvälineitä.  Tavoitteista muodostuva kokonaisuus voidaan jakaa neljään klusteriin: ympäristö, materiaalinen ulottuvuus, tietämyksen ulottuvuus ja viestintä, kuten esitetty yksityiskohtaisemmin oheisessa muistion liitteessä.

2.4 Lisää rahoituvaihtoehtoja

Toinen kysymys, joka syntyy nykyisen ohjelman arvioinnin yhteydessä on sen rahoituspohjan kapea-alaisuus.  Voitaisiinko majdollisen ad-hoc arvioinnin yhteydessä selvittää, kuinka ohjelman rahoitusta voitaisiin Addis Abeban selvitystyön lisäksi monipuolistaa selvittämällä kuinka FDI, muu yksityinen pääoma, joukkorahoitus ja venture capital toiminta voitaisiin saada mukaan toimintaan.

3. Ehdotuksen perustelut

Alea iacta est – Arpa on heitetty. (by Caesar).

© Heikki K. Auvinen, Asumer Oy, 14.07.2019, www.asumer.fi.  


Liite: 17 SDG-tavoitteen yhdistäminen ympäröivään todellisuuteen

Kehitysyhteisön yhteisissä ponnisteluissa maailman kehitysyhteisön 193 maata allekirjoittivat vuonna 2015 YK:n kehitysohjelman, jossa allekirjoittajamaat haluavat toteuttaa vuoteen 2030 mennessä 17  kestävän kehityksen tavoitetta eräänkaisena jatkumona ja jatkokehityksenä Rio de Janeiron 1992 konferenssin  jälkeiselle Agenda 21 ohjelmalle  ja sen jälkeiselle vuonna 2000 hyväksytylle MDG ohjelmalle. 

Tämä asiakirja ja tekijän vuodesta 2015 julkaisemat tekstit lähtien ovat yhden henkilön pyrkimys herättää keskustelua nykyisen kestävän kehityksen menetelmien (Logical Framework Approach) soveltuvuudesta kun pyritään hallitsemaan tieto-/viestintätekniikan ja järjestelmäanalyysin käyttöä lahjoittajamaiden rahoittamassa tukitoiminnoissa viime vuosina. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikan käyttö on siirtynyt voimakkaammin liiketoimintaprosessien kuvaamiseen osana todellisuuden hallintaa ilman, että maata muutoksella on ollut vaikutusta LFA menetelmän soveltuvuuden uudelleenarviointiin, koska SDG-yhteisö ei tunne 1960-ja 1970 lukujen EDP käsittelystandardeja.

Aikaisemmissa kirjoituksissani olen selvitellyt systeemiajattelun ja nykyisen LFA-lähestymistavana käytettävän logiikkamatriisin tavoitteellisia ja toiminnallisia eroja, sekä niissä käytettyjen menetelmien erilaisuutta muutostoimintojen hallinnassa. Kotisivuillani (www.asumer.fi) on paljon dokumentteja, jotka koskevat systeemiajattelua kehityshankeympäristössä. Tämän artikkelin tavoitteena on havainnollistaa kuinka muutos SDG-ympäristössä voidaan hallita klusteroinnin avulla.

17 SDG-tavoitteiden sisällön klusterointi

17 kestävän kehityksen tavoitetta on ryhmitelty neljään klusteriin.  Ne kattavat ja käsittelevät järjestelmien analysointi- ja suunnittelumenettelyjä ja standardeja, jotka tarjoavat mahdollisuuden tehdä liiketoimintaprosessien kuvaukset 1960-luvulta lähtien käytössä olevien standardien avulla. SDG-aloilla tärkeimmät liiketoimintaprosessit on yksilöity ja muotoiltu neljäksi ryhmäksi:

Klusteri 1: Ympäristö (Yhtenäisyys maailmankaikkeuden eheyden kanssa)
Klusteri 2: Materiaalinen ulottuvuus (energiatehokkuus ja globaali tehokkuus)
Klusteri 3: tietämyksen ulottuvuus (säännöt, arvot, normit ja uskonnot)
Klusteri 4: Viestintä (vuoropuhelu, joukkoviestimet, tietotekniikka ja tieto- ja viestintätekniikka)

Klusterin sisältö on tarkoituksellisesti yleisellä tasolla. Jos muutettava kohdeprosessi muuttuu ja on alkuvaiheessa kuvattu yleisellä tasolla, se mahdollistaa kokonaisuuden hallinan, jos muutokset koskevat vain sen yksittäisiä osia tai toimintoja.

Klusteri 1: Ympäristö (Yhtenäisyys maailmankaikkeuden eheyden kanssa)

1990-luvun alussa kestävän kehityksen aikana toiminta alkoi ympäristöasioista ja on palannut niihin Agenda 2030:ssa yhtenä sen ydin aloistaan. Ilmastonmuutos on ollut avainalue sen alusta lähtien ja myös tuloksia on saavutettu. Samaan aikaan maailman kehitysyhteisön ja tutkijoiden keskuudessa ihmisten tietoisuus on kasvanut, ja uusi ajattelutapa on levinnyt asioihin puuttumiseen. Huoli maapallon lähiavaruudesta on myös tullut osaksi ympäristöajattelua. Se voisi olla väline kestävän kehityksen ja elämän tukemiseen kyseisen tilan sääntelyn avulla, vaikka painopiste on edelleen maan päällä.

Klusteri 2: Materiaalinen ulottuvuus (energiatehokkuus ja globaali tehokkuus)

Ensimmäinen osa todellisuutta, joka yhdistää yksilöt ja kansat / kulttuurit konsensuksen avulla liittyy sellaisten ympäristö- ja luonnonvarojen käyttöön.  Näissä asioissa ihmiset ja yhteisöt ovat keskinäisissä riippuvaisuussuhteissa. Konsensus lähtökohtana perustuu siihen, että tasapainotetaan kykyä tuottaa ja hyödyntää ympäröiviä resursseja omiin tarkoituksiin.  Sen lisäksi on oltava hallintamekanismi, joka ei kumoa tiettyjen resurssien käyttöä alueen alueellisessa energiatasapainossa. Tätä toimintoa kutsutaan yhteisöllisyydeksi. Sitä edustavat yhteisön toimielimet, jotka sääntelevät maapallolla käytettävien yhteisten energia- ja materiaaliresurssien tuloksia ilman että edellä oleva konsensus-ajattelu kumoutuu.

Klusteri 3: Tietämyksen ulottuvuus (säännöt, arvot, normit ja uskonnot)

Kolmas klusteri ohjaa aineellisen todellisuuden ja yhteenkuuluvuuden hyödyntämistä ihmisen maailmanjärjestyksessä. Tiedon elementti on ihmisen luoma kuvaus  todellisuudesta ja sen ympärillä olevasta maailmasta suuremmasta kokonaisuudesta. Todellisuuden kuvaus koostuu todennettavissa olevista tiedoista ja uskomuksista, erilaisista arvoista ja normeista, jotka ohjaavat vuorovaikutusta ja maailman muuttamista. Nykyisessä globaalissa muutoksessa uskonnoilla ei enää ole samaa roolia kuin ihmisen ja yhteiskunnan tietoisuuden kehittymisen alkuaikoina. Se on vähentänyt todellisuuden rakennetta uskomusten suhteen. Tietämyksen siirto on yksi tämän toiminnon  tärkeimmistä osioista..

Klusteri 4: Viestintä (vuoropuhelu, joukkotiedotusvälineet, TK- ja ICT-välineet)

Muutoksen hallinta ei edellytä ainoastaan ​​edellä kuvattuja lähtökohtia ja sisältösegmenttiä vaan myös keinoja ja välineitä muutoksen saavuttamiseksi. Tätä vaihetta kutsutaan muutokseen osallistuvien eri toimijoiden väliseksi viestinnäksi. Siinä erotetaan yksilöiden välinen vuorovaikutus ja joukkotiedotus, joita ei saa rinnastaa kolmannessa klusterissa kuvattuihin opetus-/oppimis- ja innovaatioprosesseihin. Massaviestintä eroaa vuorovaikutusprosesseista sen erilaisen palautejärjestelmän vuoksi. Tietotekniikassa on kaksi eri osa-aluetta: (1) tietojenkäsittely & systeeminsuunnittelu (TK/SE) ja (2) digitalisaatioalust, tele-/tietoliikenne/Internet & sosiaalinen media (digitalisaatio & SOME).

Toimenpiteet klusterien kuvaamiseksi

Yllä kuvattu esitys on tarkoitettu helpottamaan globaalimuutoksen sisällön järjestämistä SDG-ohjelman  todellisuuden kuvaajana.  Ensimmäinen on tilaklusteri, toinen on energialla ja sen keräytymistä kuvaava todellisuuden ulottuvuus, kolmas tietoisuuden laajuuden ja muuttumattomuuden ulottuvuus sekä neljäs, joka on välineklusteri kolmen klusterin hallinnassa oman tietoisuuden ulkopuolella. Klusterointi sijoittuu oktaalimatriisin kolmeen varjostettuun elementtiin.  Lisätietoja Asumerin kotisivulta.
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

XXXX

 

 

 

 

 

 

 

XXXX

 

 

 

 

 

 

 

XXXX

 

 

 

 

 


© 14.07.2019 Asumer Oy, Heikki K. Auvinen, Kaikki oikeudet pidätetään.


« Takaisin
 
Ajankohtaisten asioiden arviointia
08.10.2019 Klassiset hyveet kansainvälisissä suhteissa Lisää >>
04.09.2019 Tilan merkitys venäläisessä ajattelussa Lisää >>
09.08.2019 Koiranelämää kestävässä kehityksessä Lisää >>
14.07.2019 Muistio muutoksesta kestävässä kehityksessä Lisää >>
01.07.2019 Synteesi SDG-muutoksenhallinnasta Lisää >>

Arkisto >>

Asumer Oy, Espoo, Finland   Sähköposti: info@asumer.fi   Puhelin + 358 400 638 660

 

 

©2019 Heikki K. Auvinen - Development Consultant - Asumer Oy