Vesiongelma ja ilmastonmuutos

Englanninkielisessä osasssa sivustoa on yksityiskohtainen kuvaus menetelmästä, joka ei ole ollut kuitenkaan prioriteettialue Suomen uusien teknologioiden kehittämishankkeissa. Nuoret, vanhemmat ovat yhtä tietoisempia hyvinvoinnin ja elämän jatkumisen välisestä yhteydestä. 

Se näkyy kehittyneiden teollisuusmaiden kulutuskäyttäytymisesssä, jolliasta ei kovin mielellään nähdä tulevan kehittyvien maiden ihmisille.  Toisaalta on olemassa myös vanhoja kulttuureja, jotka ovat olleet suhteessa luontoo huomattavasti ympäristöystävällisempiä kuin ns. teollisuusmaat.

Samanaikaisesti teollisuusmaiden vetämät ja rahoittamat kehitysyhteistyöohjelmat ja myös YK:n Millennium  Devlopment Goals (MDG) Koulutusta kaikille -ohjelma (Education for All - EFA) , joilla tähdätään köyhyyden poistamiseen ja ihmisarvoisen elämän toteutumiseen ovat teknologisilta ratkaisuiltaan ristiriidassa luonon omien toimintamallien kanssa.  Ohessa on 1995 kirjoitettu runo, joka lyhyesti kuvaa mistä ilmastonmuutoksessa ja aavikoitumisessa on kyse:

                                                    

                                          DIALOGI  ERÄMAASSA

 

Aavikko: Ihminen, viisas ihminen,
Jumalani, anna minulle vettä, sitä
Sinulta pyydän, suorastaan janoan...
 
Ihminen: Hei, Sinä siellä, kulkija,
kerjäläinen – kuka Sinä olet?
Puhutko minulle, tiedätkö kuka olen?
 
Aavikko: Ihminen, viisas ihminen
Jumalani, anna minulle vettä, sitä
Sinulta pyydän, vapauttaakseni Sinut
hengitettyä hengittämästä.
 
Ihminen: Mistä oikein puhut, puhut
niin outoja, en ymmärrä. Mihin olet
hukannut vesileilisi, oliko Sinulla
se edes alkumatkasta mukana?
 
Aavikko: Kyllä, todellakin oli,
aamuin ja illoin, päivin ja öin.
Sen kyllä muistan, vaikka vaivoin,
alkumatkasta se oli mukana.
 
Ihminen: Miksi Sinä minua vaivaat,
matkalainen, leilittä et lähtenyt,
omapa on aiheuttamasi onnettomuus,
että leilisi ei ole mukana.
 
Aavikko: Ihminen, viisas ihminen,
Jumalani, en sitä hukannut, nyt
muistan, vaan annoin sen Sinulle,
janoosi. Muistatko? Tuo Sinun
hyvinvointisi on minun leilini.

 

 © Heikki K. Auvinen, 1995

 

Tekniset ratkaisut ja niiden kehittyminen eivät kulje välttämättä käsi kädessä ihmisyhteisön arvomaailman kehityksen kanssa.  Ihmiskunnan historiassa luonnon lakien (fysiikan peruslaita) keksiminen ja mekaniikan synty ovat sanelleet nykyisen teknologisen perustan: tiedettä ja tekniikkaa käytettään luonnonlakien voittamiseen eikä niiden kanssa yhdessä elämiseen. 

Viimeksi mainittu lähestymistapa on alkanut levitä vasta 1960-luvulta lähtien kehittyneissä teollisuusmaissa, kun taas esimerkiksi sosialistisissa maissa, missä tuotantolaitosten yhteiskunnallinen omistaminen tuottikin päivästaisen tuloksen ympäristön saastumisessa kuin niin sanotuissa tuotantovälineiden yksityisomistukseen perustuvissa teollisuusmaissa. 

Nuorison merkitys uusien ajatusten leviämisessä on ollut merkittävä.  Edelleenkin ympäristönsuojelu on juhlapuheiden ja suurten mielenositusten tasolla.  On syntynyt paljon tuotteita, jotka ovat luonnon kanssa sopusoinnussa.  Lasketaan hiilijalanjälkiä ei tuotteiden välillä.  Mutta, vain autoteollisuus on maaiilmassa on kyennyt uusiutumaan ekologian vaatimusten mukaisesti.  

Miksi vesiteknologia ei kehity, vaikka fysiikan lait ja erityisesti termodynamikkan ensimmäinen laki tunnetaan. Suurin osa maailman elintarvike- ja raaka-ainetuotantoon liittyvistä kastelujärjestelmistä toiminat 1600-luvun mekaniikan lakien perustietämyksen varassa.  Suuren haihtumishukkansa takia tavanomaisten kastelujärjestelmien avulla ei kyetä kyetä ratkaiisemaan ilmastonmuutosta ja globaalista vesiongelmaa (vesi on väärässä paikassa ja väärässä olomuodossa). 

Myös vesisektorilla tarvitaan hybriditekniikkaa, jossa kastelujärjestelmät perustuvat perustuvat molempien yllä mainittujen fysiikan lakien samanaikaiseen hyödyntämiseen.  Vain lämpötilaeroon perustuvalla tekniikalla voidaan estää haihtumisongelmat, jolla onkin jo lähellä energiakysymyksiä, mitä vesiongelma itse asiassa vesiongelma pohjimmiltaan onkin. 

Kenties myös vesiongelmaan löytyy ratkaisu kvanttieoriasta ja -mekaniikasta. Aika näyttää...

 

 

YHDEN MIEHEN VESISOTA                                                           Lehdistötiedote 11.11.2008
                                                                                                          FM Heikki K. Auvinen

 

Jos vesipulasta puhutaan, on muistettava, että makeasta vedestä ei ole puutetta. Se on vain väärässä paikassa tai se ei pysy siellä eikä mahdollista kasvuston syntymistä niissä paikoissa, joissa sitä yritetään tavanomaisilla kastelutekniikoilla.

Vesi esiintyy maapallolla nestemäisenä, kaasumaisena vesihöyrynä ja kiinteässä muodossa lumena ja jäänä. Kuusi prosenttia maailman makeasta vedestä on kaasumaisessa muodossa maan ilmakehässä. Tuo kuusi prosenttia on riittävä määrä maailman makean veden siirtämiseen ja pitämiseen suuren kierron aikana siellä, missä siitä on huutava pula. Autioituminen maapallolla on seurausta siitä, että ei ole sopivia tekniikoita asioiden hallintaan.

Luonto siirtää vettä kahdella periaatteella: lämpötilaeron ja painovoiman avulla. Lämpötilaeron yhteydessä tapahtuu aina muutos olomuodosta toiseen, kun taas painovoiman avulla tapahtuva veden siirtyminen tapahtuu veden nestemisessä muodossa. Myös veden pumppaaminen ja johtaminen kasteluverkoissa eri alueille erilaisten mekaanisten ratkaisujen avulla on hyvin yleistä.

Maailman nykyiset kastelujärjestelmät perustuvat 95 prosenttisesti painovoiman hyväksikäyttöön eli vesivarastot sijaitsevat ylempänä kuin niiden avulla kasteltavat alueet.  Veden pumppaaminen on kallista eikä se tuo pysyvää ratkaisua vesiongelmaan. Veden suurta olomuodosta toiseen tapahtuvaa kiertoa ei osata hyödyntää. Vesiongelma on globaalinen ja sen ratkaisu täytyy perustua myös globaalista periaatetta hyödyntävään tekniikkaan. Tavanomaisten kastelutekniikkojen ongelma on veden nopea haihtuminen. Lämpötileron hyväksikäyttöön perustuvassa tekniikassa haihtumishävikin hallinta on yksi sen pääperiaatteista.

Vuonna 1994 Suomessa oivallettiin ylläoleva periaate ja menetelmälle haettiin patentti Suomessa ja Euroopan patenttiyhteistyömaissa.  Menetelmälle myönnettiin Yhdysvalloissa patentti kymmenen vuotta sitten 01.12.1998 ja Euroopan patenttityhteistyösopimuksen maissa asiaa koskeva EP-patentti myönnettiin 23.10.2008. Menetelmäpatentin hakemusprosessi Euroopassa kesti yli 14 vuotta.  Se on yksi pisimmistä tunnetuista patenttihakemusprosesseista Euroopassa. Yksi israelilais-amerikkalainen yhtiö on patentoinut saman oivalluksen hieman eri tavoin maailman muissa maissa.

Suomessa on 1994 tehty maailman ympäristöongelmien ratkaisun kannalta yksi merkittävimmistä keksinnöistä. Sille on haettu ja saatu patentti maissa, jotka tarjoavat erilaisia teknologisia ratkaisuja menetelmän käyttöön. Eli patenttiasiain kielellä kerrottuna se merkitsee sitä, että kun näitä tekniikoita ja teknologioita käytetään kirsitekniikan mukaisissa keinotekoista lämpötilaeroa hyödyntävissä vedensiirtosovelluksissa, ne tarvitsevat patentinhaltijan luvan kaikkialla maailmassa.  Kärjistetysti voidaan sanoa, että Suomessa on onnistuttu patentoimaan fysikaan lakien soveltaminen luonnossa.

Kirsitekniikan patentinhaltija on kehittämiskonsultti FM Heikki K. Auvinen Espoosta Patenttihakemusta on hoitanut DI Heikki Lahti Patentiasta aivan prosessin alusta lähtien.  Prosessi on maksanut hakijalleen kuluina yli 50.000 Euroa kuluneen 14 vuoden aikana. Hakemuksen yhteydessä ei ole käytetty valtion uusien tekniikkojen kehittämiseen tai innovaatiotoimintaan tarkoitettuja varoja.  Vedensiirto- ja kastelutekniikkojen kehittäminen Suomessa ei ole ollut suomaalisen teknologiakehityksen painopistealue tähän mennessä.

Makea vesi on kaiken alku ja loppu maapallolla. Myös Suomi ja suomalainen elämämäntapa ovat perustuneet terveeseen suhteeseen veden kanssa. Myös Suomen metsäteollisuus oppi tämän asian uudelleen 1970-luvulla. Voitaisiinko Suomeen perustaa vesialan innovaatioita edistävä säätiö.  Kirsitekniikan teollisoikeudet voitaisiin luovuttaa säätiölle.  Suomi voisi profiloitua maailmalla myös vedensiirtoon ja vesitekniikkoihin erikoistuneena maana. Maamme teknologisen kehityksen voimavarat voitaisiin suunnata myös vesisektorille nykyisen yhden sektorin politiikan asemesta.  Vesi olis yhdenvertainen painopistesektori nykyisen tietotekniikkapanostuksen rinnalla.  

 

Heikki K. Auvinen
Konsultti, FM
Espoo, Tel. (0400) 638 660
E-mail: auvine@hotmail.com

 

Liitteet:

 

Linkki Yhdysvaltain FreePatentonline –sivuille:

 
 http://www.freepatentsonline.com/5842813.html
 

P.S. Espanjassa Malagan rannikon golfkentät ja alueen puutarhat voitaisiin voitaisiin kastella kirsitekniikan avulla eikä tarvitsisi käyttää niukkoja makean veden vesivaroja niiden kasteluun. 

 

 

Asumer Oy, Espoo, Finland   Sähköposti: info@asumer.fi   Puhelin + 358 400 638 660

 

 

©2018 Heikki K. Auvinen - Development Consultant - Asumer Oy